Satuinpa pitkästä aikaa matkustamaan linja-autossa. Suht’ täydessä sellaiessa. Kyydissä oli etenkin työmatkalaisia, jotka hiljaisuudestaan päätellen odottivat vain pääsyä kotiin hengähtämään. Mutta sitten oli näitä äänekkäämpä tapauksia: muutamia yläkoululaisia, jotka nuoruuden voimassa uhosivat tekemisistään (tai tekemättä jättämisistään) sekä lisäksi pari vähän varttuneempaa elämänkoululaista, joiden puheita sävyttivät vuosien karhentamat kokemukset… Yhteinen nimittäjä näille vähän puheliaammille? Tuntui olevan…