Itsenäisyyspäivä… Yleensä luvassa ei ole kovin villiä melskettä tai karnevaalitunnelmaa – otetaan rauhallisesti. Itse asiassa, suomalainen tapa juhlia itsenäisyyspäivää on oikeastaan aika omalaatuinen: katsotaan televisiosta linnan juhlia. Ehkä on ensin syöty hyvin ja sitten, massut pulleina, yksi jos toinen – kuka juhlavasti pukeutuen, kuka pyjamassaan – asettuu television ääreen katsomaan kättelyjonoja ja pukuloistoa juhlaillan hämärässä, tähtien tuikkiessa ja hankien kimaltaessa – elleivät sitten säiden haltijat suo räntää tai vettä tai muuta mukavaa…
Mutta säätilasta riippumatta, kaikki arvatenkin suuntaavat omaan juhlaansa tavalla tai toisella. Ja mikä on juhliessa, maassa on rauha ja apetta riittää. Linnan juhliinkin kutsutuille on valmiina herkku jos toinenkin.
Sielläpä sitten herkkujen syönnin lomassa pyöritään piirissä viulujen jos muidenkin soitinten tahdissa.
Ja toimittajat analysoivat pukuja, kuka kellekin on ommellut takkia ja nuttua jos muutakin juhlavaatetta. Välillä vieraita saadaan haastateltaviksi – linnaan on saapunut yhtä jos toista kansalaista arkityönsä ja -leikkinsä jättäen. Onhan se kuitenkin kunnia saada kutsu, että jurrikampikin kutsuvieras vääntäytyy yleensä paikalle.
Tungosta riittää! Sielläpä pyörivät ja peilailevat ja rouvat sirkuttelevat parvella menoa ihaillen.
Hupsista vaan!
Hyvää itsenäisyyspäivää!