Edith heräsi vanhassa kivitalossa, jonka ikkunaruutuihin oli yön aikana kertynyt huurretta. Lattia tuntui viileältä paljaiden varpaiden alla. Hän kuuli alakerrasta veden kiehumisen ja joulukeksien rapinan – isoäiti oli jo keittiössä, valmistamassa teetä ja mince pie -leivoksia. Ilmassa tuoksui neilikka, appelsiini ja kuusen pihka.
Portaiden alapäässä roikkui Christmas stocking, jonka Edith oli ripustanut takan reunalle edellisenä iltana. Hän kurkisti sisään: pieni kirja, suklaakolikkoja ja villaiset lapaset. ”Father Christmas muisti minut!” hän hihkaisi.
Aamiaispöydässä oli crumpetteja, marmeladia ja höyryävää teetä posliinikupeista. Isoisä luki sanomalehteä ja mutisi: ”Toivottavasti kuninkaan puheessa on tänä vuonna jotain toivoa.” Edith nyökkäsi – puhe oli perheen perinne, jota katsottiin hiljaisuudessa heti joululounaan jälkeen.
Lounaspöydässä oli paistettua kalkkunaa, pigs in blankets (pekoniin käärittyjä nakkeja), paahdettuja perunoita ja ruusukaalia, jota Edith yritti piilottaa perunoiden alle. Jälkiruoaksi tuotiin Christmas pudding, joka liekitettiin konjakilla ja tarjoiltiin brandy butterin kera. Isoäiti oli piilottanut siihen kolikon – sen löytäjä saisi onnea tulevalle vuodelle.
Kuninkaan puheen jälkeen perhe pelasi charadesia ja avasi Christmas crackersit. Ne poksahtivat kuuluvasti, ja niiden sisältä paljastui paperikruunuja, vitsejä ja pieniä yllätyksiä. Edith asetti kruunun päähänsä ja luki vitsin ääneen: ”What do you get if you cross a snowman and a dog? Frostbite!”
Iltapäivällä he kävelivät yhdessä kylän halki, jossa pubin edessä soi God Rest Ye Merry, Gentlemen. Naapurit toivottivat Merry Christmas, ja joku tarjosi kuumaa mulled winea. Edith puristi isoäidin kättä ja katsoi sumuista maisemaa. ”Tämä on täydellinen joulu”, hän sanoi. Isoäiti nyökkäsi. ”Sitähän se on, meidän perinteinen brittiläinen joulumme.”
***
Brittiläinen joulu on perinteikäs, kodikas ja kulttuurisesti rikas. Se yhdistää kristillisen juhlan, viktoriaaniset vaikutteet ja modernin yhteisöllisyyden. Joulua vietetään 25. joulukuuta, mutta juhlat alkavat jo adventista ja huipentuvat Boxing Dayhin eli tapaninpäivään.
Kodit koristellaan joulukuusin, mistelinoksin ja kranssein. Joulukorttien lähettäminen on tärkeä tapa. Jouluisen tervehdyksen toimittaa myös joulupukki eli Father Christmas, joka tuo lahjat avattaviksi jouluaamuna. Lapset ripustavat joulusukat takan reunalle ja jättävät pukille piparkakun ja lasin maitoa – joskus myös porkkanan porolle.
Jouluateria on runsas. Perinteinen ateria sisältää paistettua kalkkunaa, paahdettuja perunoita, ruusukaalia ja kastiketta. Tärkeä osa ateriaa on Christmas pudding – rusinainen, mausteinen jälkiruoka, joka usein liekitetään konjakilla.
Joulupäivänä monet katsovat kuninkaan (tai kuningattaren) puheen televisiosta – se on osa kansallista perinnettä.
Tapaninpäivänä, Boxing Day’nä, vietetään puolestaan aikaa ulkona, käydään alennusmyynneissä tai katsotaan urheilua – erityisesti jalkapalloa.
Brittiläinen joulu on lämpöä, perinteitä ja yhteisöllisyyttä – siinä yhdistyvät vanhat tavat ja moderni juhlahumu.