Siippa sai taannoin loppiaispukin säkistä Burgeria! -kirjan ja siitä innostuneena otti ja julisti, että pukin lahja tulee ehdottomasti hyötykäyttöön… Meni jopa sangen hövelisti lupaamaan jotain sen suuntaista, että tänä vuonna lauantai-iltojen iloksi löytyy sitten burgereita.
No, aika näyttää, pysyykö lupauksessaan. Me muut voimme kyllä ilomielin muistutella…

Sen verran tuon kirjan sisältöä vilkaisin, että reseptien määrästä homma ei ainakaan jää kiinni – erilaisia burgeriohjeita kirjasta löytyy 101 kappaletta – joten homman toteutuminen riippuu puhtaasti tekijän turnauskestävyydestä.
Viime lauantaina lupaus ainakin vielä piti! Ongelmaksi nousi vain, mikä burgeri olisi ollut sopivin kyseiselle päivälle. Ideoita valintaan etsittiin perinteisesti erilaisista hauskoista tai vähemmän hauskoista merkkipäivistä, mutta oikein mitään natsaavaa ei löytynyt. Tuolloin olisi ollut leijapäivä, mutta miten tuon nyt olisi kytkenyt purilaisiin… Ellei sitten sitä myöten, että tuhdilla aterialla on usein jälkiseuraamuksia…

Ääh, vitsi vitsinä ja huono sellainen jääköön omaan arvoonsa. Kyseisenä lauantaina olisi myös ollut pue lemmikkisi -päivä… Sen päivän keksijä ei taatusti ole elänyt kissataloudessa! Tämä ”juhlapäivä” sai ja saa jatkossakin jäädä ainakin tässä taloudessa viettämättä, ellei tässä aivan masokisteiksi vielä hurahdeta ja/tai haluta viettää iltapuhde lasaretissa. Sen kerran, kun noille karvakuonoille on jonkin leikkauksen tai muun hoitotoimen vuoksi joutunut suojahaalarin päälle väkertämään, on saanut samalla varata pullollisen desinfiointiainetta ja pari pakettia laastaria siihen ohelle. Jos nämä karvajumalat ja -jumalattaret eivät halua pukeutua, he eivät halua ja palvelusväki vetäköön haalarit omaan naamaan ja ihan itse!

Ison veden tuolla puolen vietettiin lauantaina kuulemma kuuman pastramileivän -päivää. Siinä tieten olisi ollut ideaa – suolalihaburgeri voisi olla hyvääkin – mutta idea tuli auttamatta aivan liian myöhään: pastramin valmistus olisi pitänyt aloittaa jo useita päiviä aiemmin… Tieten mureaa naudanfilettä olisi saanut kaupastakin, mutta sekin reissu oli jo tehty. Pelkän leikkeleen vuoksi ei kannattanut nykyisillä polttoaineen hinnoilla lähteä ajelemaan. Ehkä joskus toiste.

Järjestele kotisi? Juu ainahan sitä; yritys järjestelyyn ainakin on hirmuinen ja säännöllinen, joskin tasaisesti tuhoon tuomittu… Ratifiointipäivä? Eipä ollut mitään ratifioitavaa… Sukupuoliteitse tarttuvat infektiot tai keisarinleikkauksetkaan eivät oikein herättele ruokahalua… (On sitä kaikenmoisia ”merkkipäiviä”…)

Ja olihan tuolloin lauantaina se aasin päiväkin, josta jo kirjoittelin… Sen verran monisyiseltä se tarina kuitenkin burgereita ajatellen vaikutti, että ihan ex tempore ei siitäkään ideaa kehkeytynyt. Ja mieluiten pidetään sympaattiset aasit aaseina! Toisaalta, tokkopa paikallisista marketeista aasinlihaa edes olisi löytynyt… Eikä sitten haluttu ottaa sitä riskiä, että olisimme vaaranraneet jonkun myyjän työpaikan sillä, että olisimme menneet häneltä kyselemään, löytyykö teiltä aasia. Jos vaikka olisi erehtynyt tuomaan pomonsa paikalle…

Eli teema oli edelleen avoin…
Nimipäiväpuolella juhlivat 14.1. Sakari, Saku, Sasu, Zacharias ja Sáhkár. Päivä on sijoitettu tuohon ajankohtaan Zacharias Topeliuksen syntymäpäivän perusteella. Ansioitunut mies tämä Topelius ja päivä hyvinkin juhlaburgerin arvoinen, mutta jotenkin tuntui väärältä yhdistää Suomen kulttuuria ja perinnettä korostanutta miestä tuotitavarana tänne tulleeseen burgeriin. Eli: ei.

Joten päädyttiin sitten reippaaseen ja rehelliseen arvontaan ja annettiin sattuman ratkaista! Ja niin – jo viidennellä kerralla tärppäsi sellaisiin ainesosiin, joita kaapeista ja pakkasesta osapuilleen löytyi. Ja, mitä ei löytynyt, korvautui runsaalla mielikuvituksella ja luovalla hulluudella.

Illan ruokalistalla oli siis tarjolla broileri-katkarapuburgereita.

Eli sämpylöiden väliin laitettiin broileri-katkarapupihvit, jotka oli maustettu valkosipulilla, chilillä, tomaattipyreellä, juustokuminalla, yrteillä (esim. timjamilla ja persiljalla) sekä ripauksella suolaa. Mukaan kasvisgumboa (valkosipulia, jalapenoja, chiliä, lehtiselleriä, valkoisia papuja, maissia, tomaattia, yrttejä – tässäkin ehdotettiin timjamia ja persiljaa – juustokuminaa ja suolaa). Lisukkeiksi vielä appelsiiniviipaleita ja punasipulirenkaita. Koko komeus maustettiin cajun-kastikkeella (maustamatonta jogurttia, majoneesia, sitruunamehua, hunajaa, cajun-maustetta ja suolaa). Nam.

Ihanhan noista sai mukavan lämmittävän potkun viileähköön tammikuun iltaan – passasi mainiosti!

Ja mausteisen burgerin kylkeen rustattiin tasapainon vuoksi raikas trooppinen hedelmäsalaatti siirappikastikkeella. Salaattiin tuli erilaisia hedelmiä: appelsiinia, banaania, mangoa, ananasta, kiiviä, tummia viinirypäleitä, passionhedelmää… ja se siirappikastike. Pienenä ekstrana siippa lisäsi salaattiin proteiinilisäksi perinteistä leipäjuustoa.

Nälkä lähti!
Näillä eväillä oli hyvä jatkaa viikonloppua ja kääntää katsetta pikkuhiljaa kohti tulevaa viikkoa!
Alkavalla viikollahan talven selkä taittuu – kyllä se kevät siitä lähenee!
