Vuosi 2022 on siirtynyt lopullisesti menneisyyden hämärään…
Mitä jäi käteen?
Melkein tekisi mieli sanoa, että harvoin on näin surkeaa vuotta eletty! Noin yleisesti ottaen siis.
Elämänmenoa maailmalla ovat koetelleet niin sairaudet kuin sodatkin, onnettomuudet tai muutoin vain inhimillinen typeryys, joka tosin pohjimmiltaan on mukana aika monessa ”ei-toivotussa” tapahtumassa. Siinä mielessä ei taida olla paljoa odotettavissa tulevalta vuodeltakaan – onhan erinäisten tieteellisten tutkimusten mukaan ihminen jo saavuttanut älyllisen kehityksensä huipun ja suunta tästä voi olla vain alaspäin…
Joten… Huh huh!
No, ei niin pahaa, jos ei jotain vähän parempaakin: Jos vuotta 2021 leimasi pandemia, niin se nyt onneksi saatiin vuoden 2022 kuluessa väistymään eräänlaiseksi pohjavireeksi, joka tosin koko ajan yhä korjaa valitettavaa satoaan, siellä taustalla, hiljaisuudessa, arvaamattomasti…
Mutta! Mitä tulee siihen typeryys-osioon, niin vuotta 2022 leimasi toden totta mitä suunnattomin inhimillinen itsekkyys ja typeryys: Venäjän sota Ukrainassa. Tai voiko tuota edes inhimilliseksi itsekkyydeksi ja typeryydeksi kutsua? Venäjän toimet ovat olleet täysin epäinhimillisiä!
Olen aina pitänyt itseäni suhteellisen rauhallisena persoonana ja pyrkinyt ymmärtämään asioita ja ihmisten toimintaa monista eri näkökulmista, mutta tämän vuoden aikana olen löytänyt itsestäni aivan uusia piirteitä. En olisi ikinä uskonut, että voisin tuntea niin syvää vihaa tai turhautunutta raivoa kuin menneen vuoden aikana olen tuntenut Putinia ja hänen siipeilijöitään kohtaan! Miten joku voi olla niin empatiakyvytön, itsekäs, harhainen, ahne, vallanhimoinen, narsistinen kuin tuo yksi niljake linnakkeessaan!
No, kyllähän tämä kotoinen mediakin on ansiokkaasti viholliskuvaa taas kerran luonut… Lööppihimossaan vaiko kenties ”käskystä”? Mene ja tiedä… Onnistuivat silti, penteleet, horjuttamaan meikäläisenkin mielenrauhaa!
Ei voi ymmärtää! Miksi ei ihminen voi tyytyä siihen, mitä itsellä jo on ja sallia toiselle sen, mitä hänellä on!?
No, status quo on huono tavoite, jos vastapelurina on äärimmäinen vallanhimo. Ja tavallinen pieni ihminen maksaa aina hinnan. No, ehkä viime kädessä ei sen diktaattorinkaan tilanne nyt niin kummoinen ole – kaipa se tilinteon hetki koittaa hänellekin. Ennemmin tai myöhemmin.
Oliko vuodessa 2022 mitään hyvää? Mitä muistat vuodesta 2022?
Kertaus on opintojen äiti, sanotaan. Vaan meninpä nyt siitä, missä aita on matalin ja vilkaisin, mitä Wikipedia kertoo menneestä vuodesta… Sen pohjalta sitten pientä pärinää:
Tammmikuulla olivat aluevaalit… No, nythän vuodenvaihteen jälkeen homman pitäisi jo toimia – vaan nähtäväksi jää edelleen, miten toiminnot käynnistyvät eri sektoreilla. Osa aloista on jo aiempien kehitystoimien pohjalta kuulemma aika lailla valmiina; joillakin tehtäväkentillä tuntuu olevan menossa ehkä jopa pienimuotoinen ”paniikkivaihe” ja vuoden 2022 loppupuolella on tehty ns. ”pitkiä päätöksiä” turvaamaan ylimenokautta… Toivotaan parasta! Onhan siellä ammatti-ihmisiä tehtäviään oitamassa. Ja jospa ne hoitojonot yllättäen tammikuun kuluessa katoavatkin ja hälytyskekusten vasteajat lyhenevät saman tien sekunteihin… No, sarkasmion.com ja niin edelleen. Jääpä nähtäväksi, saadaanko ne yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista!
Kovin lupaavilta eivät tosin kuulosta viime päivien uutiset siitä, että esimerkiksi lääkärikäynnistä kansalaiset joutuvat jatkossa maksamaan useimmilla alueilla laissa määritetyn maksimihinnan… Ja muutoinkin tuntuu siltä, että eivät hinnat ainakaan halpene. Hmmh… Hieman piruillen voisi kysyä, että kukas se voittikaan aluevaalit…? No, Kela maksaa viime kädessä – siis kansalainen veroissaan. Jos vain töitä riittää… No, riittäköönpä tuo kettuiluksi tältä erää.
Helmikuulla olivat olympialaiset. Olivatko tosiaan? Minusta lienee tullut vanha: muistan Mietaan ja Wassbergin sadasosakisan kuin eilisen päivän, mutta Pekingin kisat ovat haihtuneet kuin tuuleen… No, vitsi, vitsi. Toki muistan Iivo ja Kerttu Niskasen sekä Krista Pärmäkosken mitalihiihdot sekä jääkiekkoilijoiden hienot suoritukset – miesten kultamitalin ja naisten pronssin. Ja monet muut taistot. Kisoja ei vain kovin paljoa tullut suorana seurattua – sen verran erilainen oli tuo Pekingin aika Suomen arkiseen rytmiin verrattuna.
Maaliskuu… Kaikenlaista… Ukrainan sota eli ensiviikkojaan; Suomessa Olkiluodon ydinvoimalan kolmas yksikkö kytkettiin Suomen sähköverkkoon ja sillä tiellä taidetaan olla edelleen… Kiinassa oli lento-onnettomuus – Yhdysvalloissa juhlittiin Oscareita. Sulla hautajaiset, mulla häät… Elämä kulki kulkuaan, kaikkine rönsyineen.
Huhtikuu… Ukrainassa Butšan hirmutyöt paljastuivat ja Moskva-alus suoritti onnistuneen alanvaihdon sukellusveneeksi. Unkari sooloili poliittisissa linjauksissaan ja Musk osti Twitterin sooloillakseen tuonnempana omalta osaltaan. Macron sai jatkopestin Ranskassa ja Suomessa hoitajat ja opettajat lakkoilivat ja miettivät omien jatkopestejensä tulevaisuutta… Mutta pääasia – ainakin joillekin – että Tapparasta saatiin uusi Suomen mestari.
Toukokuussa – entinen rauha ja rakkaus. Ukrainan Kalush Orchestra voitti Euroviisut laulamalla äiti-Stefaniasta, vaikka monen äidin sydän oli syrjällään niin Ukrainassa kuin Venäjälläkin, jos muuallakin maailmalla. Suomen Nato-keskustelu aktualisoitui, mutta Nato-jäsenyyttä nopeammin Suomi ehti uudeksi maailmanmestariksi – siis jääkiekossa.
Kesäkuussa Yhdysvalloissa kiisteltiin naisten oikeudesta kehoonsa: aborttioikeus jakoi mielipiteitä. Eli äidillä ei ole oikeutta raskaudenkeskeytykseen, vaan lapsen oikeus syntyä köyhäksi, nälkäiseksi, sairaaksi, lukutaidottomaksi, hyväksikäytetyksi, pahoinpidellyksi ja syrjäytyneeksi menee edelle… Hmmh… Onhan tämä mieletön maailma!
Samaan aikaan Oslossa surmattiin kahden äidin lapset joukkosurmassa… Ja monen muun äidin lapset sodissa maailmalla. Mutta ei hätää: Nato virallisesti kutsui Suomen ja Ruotsin sotilasliiton jäseniksi. Eiköhän sitä myöten saada rauha maailmaan – Suomeen ainakin.
Heinäkuussa äitien lapsia kuoli jälleen, nyt Kööpenhaminan joukkoampumisessa. Tosin tuntui ”tulilinjalle” joutuvan muitakin: Japanissa ammuttiin entinen pääministeri Shinzō Abe ja Yhdysvaltojen joukot tappoivat Al-Qaidan johtaja Ayman al-Zawahirin… Verinen kuukausi… Välillä sitä miettii – kenen kuolema on tragedia ja toisaalta, tekeekö jonkun toisen kuolema maailman paremmaksi paikaksi ja, jos tekee, niin kenelle? Kaipa tuo kaikki on vain jokaisen ”liipaisimen” takana seisovan omaa ”politiikkaa”?
Elokuussa Yhdysvaltain edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi ärsytti Kiinaa vierailullaan Taiwanissa. Suomessa puolestaan sanomalehti Karjala ärsytti lukijakuntaansa ilmoittamalla lopettavansa ilmestymisensä rahapulan vuoksi. Se myrsky taisi siltikin olla vesilasiin mahtuva sen rinnalla, että ukkosrintamat aiheuttivat tuhoja ympäri Suomea… Vaikka sekin oli vain aineellista siihen nähden, että Israel aloitti jälleen Gazan moukaroinnin ja kirjailija Salman Rushdiekin sai tuta kynän ja miekan – tässä tapauksessa puukon – eroavaisuuden… Mutta ei hätää: Wilma Murto voitti seiväshypyssä Euroopan-mestaruuden.
Syyskuu – eikä mikään ole enää kuin ennen… Kuningatar Elisabet II nimitti konservatiivipuolueen Liz Trussin Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeriksi – ja kuoli hallittuaan Isoa-Britanniaa pidempään kuin kukaan aiemmin. Kuninkaaksi nousi Charles III, mutta sillä ei liene ollut tekemistä sen kanssa, että Italia liukui parlamenttivaalien myötä oikeistolaisemmaksi sitten toisen maailmansodan. Yhdysvaltain Floridan hurrikaanituhojakaan ei voine Charlesin kontolle laittaa, vaikka brittihovin ympärillä myrskysikin tavalla jos toisella.
Lokakuu alkoi lupaavasti, kun Kalle Rovanperä varmisti rallin maailmanmestaruuden kaikkien aikojen nuorimpana kuljettajana. Nuorissa on tulevaisuus! Vaan… Millainen tulevaisuus on Yhdistyneen kuningaskunnan nuorilla, kun yhteiskunnallinen ja poliittinen turbulenssi tuntuu siellä vain jatkuvan: pääministeri Liz Truss ilmoitti eroavansa pääministerin virasta; tilalle astui Rishi Sunak. Kiinassa puolestaan Xi Jinping valittiin Xi Jinpingin tilalle kolmannelle viisivuotiskaudelleen – valintaa eivät vaarantaneet edes Yhdysvaltain Kiinalle asettamat pakotteet elektroniikkatuotannon alalla.
Pakotteet eivät sen sijaan aiheuttaneet yli 50 vuotta tuotannossa olleiden Boeing 747 -lentokoneiden tuotannon alansajoa – joskus sitä vain tie päättyy kuin Krimin niemimaan Venäjään yhdistävä Kertšinsalmen silta, joka vaurioitui pommi-iskussa ja josta osa jopa vajosi mereen. Merenpohja oli muutoinkin pinnalla lokakuun aikana, kun vuonna 1628 uponneen Vasa-laivan sisaralus Äppletin hylky löydettiin Tukholman saaristosta. Äppletin uppoaminen oli aikanaan täysin tarkoituksellinen ja suunniteltu toimi, mutta Indonesiassa jalkapallo-ottelun mellakka ja Soulissa Halloween-juhlan paniikki lukemattomine kuolonureineen ja loukkaantuneineen olivat mitä tarkoituksettomimpia ja turhimpia tragedioita. Turhuuksien linjalle pääsevät myös polttomoottorit vuodesta 2035 lukien, kun EU:n parlamentti sekä neuvoston neuvottelijat päättivät kieltää uusien polttomoottoriautojen myynnin EU-jäsenmaissa.
Marraskuussa Yhdysvalloissa jatkui polemiikki aborttioikeuden tiimoilta ja Kaliforniassa pidettiin kansanäänestys asiasta – abortista ja ehkäisystä. Samaan aikaan maapallon väkiluku ylitti kahdeksan miljardia. Miinus ne kaksi onnetonta puolalaista, jotka saivat surmansa ohjuksen osien harhauduttua Ukrainan rajan lähellä olevaan Przewodówin kylään. Argeologit puolestaan osuivat oikeaan osoitteeseen löytäessään Outokummun Majoonsuolta erityisen kivikautisen haudan.
Historiasta puolestaan pyrittiin kääntämään katseet mitä enimmin tulevaisuuten Egyptin Sharm el-Sheikhissä, jossa alkoi ilmastokokous – ja myös päättyi. Samoin päättyivät Alfa-tv:n lähetykset Brilliance Communications Oy:n konkurssin myötä. Marraskuussa alkoivat myös jalkapallon 22. maailmanmestaruuskilpailut Qatarissa. Suomen ei tarvinnut miettiä osallistumistaan näihin varsin poleemisiin kisoihin. Sattuneista syistä. Sen sijaan kantaa joutuivat ottamaan evankelis-luterilaisen kirkon jäsenet seurakuntavaaleissa. Myös Kiinassa otettiin kantaa: Urumqin kaupungissa tapahtunut kerrostalopalo johti mielensoituksiin, joissa vaadittiin koronarajoituksiin huomattavia lievennyksiä…
Joulukuussa maailma rauhoittui joulunviettoon – paitsi, että ei rauhoittunut. EU-parlamentissa jylläsivät korruptioepäilyt ja Turkissa muut voimat, kun tuleviin presidentinvaaleihin istuvan presidentin haastajaksi nimetty Ekrem İmamoğlu tuomittiin vankeuteen… Vankilaan passitettiin myös kahdeksan Nizzan vuoden 2016 terrori-iskuun osallistunutta. Vankila olisi luultavasti odottanut myös Rautjärven kirkon polttanutta henkilöä, mutta ilmeisesti asia jää sillensä oletetun tekijän siirryttyä tuonpuoleisiin maisemiin. Sinne suuntasivat myös emerituspaavi Benedictus XVI sekä armoitettu jalkapalloilija Pelé. Mihin liittyen: Brasilialle oli kyyti kylmää jalkapallon MM-kisoissa Quatarissa; Argentiina sen sijaan voitti maailmanmestaruuden voittamalla finaalissa Ranskan lukemin 4–3.
Ja nyt on jo alkanut vuosi 2023… Ensimmäiset uutiset maailmalta kertovat, että Intia on kohta maailman väkirikkain valtio. Mutta olipa väki rikasta tai köyhempää sorttia, niin lainoissa, etuuksissa jne. tulee voimaan muutoksia – koskee sitten, ketä koskeekaan ja kuka niistä sitten hyötyy, kuka ei. Sähkön hinnoissa etsii itse kukin myös mahdollisuutta hyötyä, sillä vuosi alkaa entiseen tapaan: pörssisähkön hintaa kytäten (ellei sitten ole määräaikaista, kiinteähintaista sopimusta…). Venäjällä kytätään edelleen Ukrainan suuntaan ja sota – anteeksi, siis erikoisoperaatio (tai mikä erikoisen typerä operaatio se olikaan) – jatkuu entiseen tapaan ja koko Ukrainassa on uusi vuosi siksi aloitettu ilmahälytyksiä kuunnellen. Pommit eivät putoile sentään Kiinassa, vaikka asuntopommia sinne uumoillaankin. Koronapommi iskenee kuitenkin ensin, ikävä kyllä… Ellei sitten Argentiinan jalkapallotähti ole nopeampi ja iske ensin kiinni 100 miljoonan euron sopimukseen Chelsean kanssa… Ja niin edelleen…
Eli pohjimmiltaan ei mitään uutta auringon alla nyt juuri ja tokko luvassa tänä vuonna muutoinkaan. Entinen sekamelska, rauha ja rakkaus tai niiden puute vallitsee…
Joten…
Kaikki hyvin?!
Hyvää alkanutta vuotta 2023!
