Joulutorttu, tuo suomalaisen jouluisen kahvipöydän herkku jo 1800-luvulta, on tainnut viime vuosien aikana kokea yhdenlaisen renessanssin! Sen verran tiuhaan tulee vastaan uusia versioita tästä perinteisestä leivonnaisesta.
Jos torttu ennen oli puolikuun, ristin, kukan tai tähden (ruotsalaisten mielestä hakaristin) muotoinen, on nyt vaihtoehtoina myös piparkakkua, nyyttiä, jouluruusua, hyrrää, enkeliä, lumihiutaletta ja kiekkoja.
Myös täytevalikoima on nyt monipuolisempi. Entisen luumuhillon rinnalle ovat tulleet omena- ja muut marmeladit tai niiden erilaiset yhdistelmät. Marmeladeja voi myös tuunata vaikkapa pähkinärouheella, kanelilla, piparkakkumausteella tai konjakilla. Myös marmeladi ja siihen sopiva tuore- tai homejuusto tekevät pikantin säväyksen.
Eräs uusi versio on myös torttu- ja piparkakkutaikinan yhdistäminen. Viime jouluna tuli tätä kokeiltuakin, eikähän tuo hassumpaa ollut. Mielenkiintoinen kokeilu — sanoisinpa miltei, että ei paha!
Mutta, kun on alkuun päästy, niin jatketaan tuunausta. Tuorejuusto vihjasikin jo suolaisempien täytteiden suuntaan. No, eipä siinä mitään: kyllähän torttujen tekoon käytetty taikina sopii vallan mainiosti suolaisiinkin leivonnaisiin. Kokeilemisen arvoisia voisivat olla vaikkapa kylmäsavulohi-tuorejuusto- tai kinkku-tuorejuustotäytteet. Kuulostavat ainakin hyviltä.
Viimeisimpiä villityksiä ovat tainneet olla erilaisten makeisten käyttäminen täytteenä. Vihreät kuulat lienevät tässä jo klassikko ja myös erilaisia suklaita on testattu.
Ja pitihän näitä päästä kokeilemaan. Kauppareissulla mukaan vihreitä jos muunkin värisiä kuulia, toffeesuklaata, kahvipapuja, suklaavaahtokarkkeja, hyytelösydämiä ja sitten hommiin… Erilaisia täytteitä, erilaisia muotoja — josko näistä kehkeytyisi jotain jopa joulupöytään…
Jätetäänpä paistumaan…
No niin… Mutta laittoipa pöytään sitten perinteisiä torttuja tai uudemmalla tvistillä toteutettuja, niin yksi asia on varma: kauaa ne eivät siinä ehdi happanemaan… Vaikka ei niin makean ystävä olisikaan, niin kyllä nyt ainakin yksi torttu täytyy maistaa.
Ja sitten… Miten kävi paistosten?
Hmmh… Mitähän näistä sanoisi… Muutama siellä nousee esille, eikä välttämättä niin mairittelevasti. Ylärivin hyytelösydän koki selvästi massiivisen infarktin, eikä potilaan toipumisesta ole toivoakaan. Myös viereinen pipari-toffee meni pipariksi. Keskirivin kiltti snautseri paljastuikin ilmiselväksi Predatoriksi ja alarivin enkeli puolestaan… No, näyttää vähän siltä, että jos hän ei ollut raskaana ja lapsivedet menneet uunissa, niin hän luultavasti oli mukana USCSS Nostromolla… Alarivin reunimmaisista taas näyttävät täytteet ottaneen ritolat.
Kaikkinensa… (Syvä huokaus…) Eipä noita ole vielä maisteltu, mutta taidan sittenkin pitäytyä jouluna perinteisissä luumutähdissä.
Vaan saatiinpa hyvät naurut!
Ei se ulkonäkö vaan se herkullinen maku ?? Taidnpa ottaa taikinan sulamaan……
No, joo… Ei noiden maussa sinänsä (pahemmin) vikaa ollut. Valitsin itse sen kaikkein kärvähtäneimmän (infarktipotilaan) ja täytteen pienestä savuisesta sivuaromista huolimatta se kahvin kera upposi.? Osa näistä oli jopa ihan hyviäkin. Vaan eipä noita silti kahvipöytään viitsisi laittaa. Ellei sitten hupinumeroksi… ?