Tänä vuonna on yksi monivuotinen jouluperinne rikkoutunut itseltäni pahemman kerran. Jo useamman vuoden ajan minulla on ollut tapana aina aamulla töihin ajellessa kuin iltapäivällä paluumatkalla kuunnella jouluradion musiikkilähetystä. Etätöiden myötä työmatkat karsiutuivat käytännössä olemattomiin – samalla on ”unohtunut” myös jouluradio.
Tokihan tämä lähetys radiossa pyörii, eikä sen kuuntelemiselle sinänsä ole mitään estettä. Mutta… Rutiini on rikki, eikä vastaavaa uutta ”omaa hetkeä” ole arjesta löytynyt.
No, otan vahingon takaisin sitten joulun pyhinä. Kyllähän ne tutut, vanhat jos vähän uudemmatkin joululaulut osaltaan joulun tunnetta tuovat.
Vaan aina oppii uutta: en tiennytkään, että Kuului laulu enkelten (Gloria in excelsis Deo) on yksi vanhimmista joululauluista ja oikeastaan miltei yhtä vanha kuin kristillinen joulukin! Kyseinen laulu määrättiin nimittäin laulettavaksi jouluyönä jo vuonna 129.
Sittemmin 300-luvulla Roomassa alettiin esittää enemmänkin erilaisia jouluaiheisia hymnejä. Voisi myös olettaa, että kun kristinuskosta tuli Rooman valtionuskonto vuonna 380, niin myös kristillisten laulujen – joululaulut mukaan lukien – säveltäminen ja esittäminen vapautui ja virisi nopeasti.
Kuitenkin varsinainen joululauluperinne yleistyi vasta myöhemmin, 1200-luvulla. Tämä kehittyi ensin Italiassa, Ranskassa ja Saksassa.
Vaan miten Suomessa?
Saksan merkitys nousee tässä esille sikäli, että uskonpuhdistuksen merkkimies
Martti Luther kirjoitti vuonna 1535 virren Enkeli taivaan, ja vuonna 1539 loi sille sävellyksen saksalaisen 1400-luvulla tunnetun kansanlaulun pohjalta.
Samoihin aikoihin Ruotsi-Suomessa, Kustaa Vaasan hallintokaudella (1523–1560), uskonpuhdistus toteutettiin koko kuningaskunnassa ja sen myötä tuli maahamme myös uskonpuhdistuksen musiikki; siis myös Enkeli taivaan -virsi.
Enkeli taivaan on eräiden arvioiden mukaan Suomessa mahdollisesti kaikista virsistä tunnetuin. Yksi vanhimmista se ainakin on: virsi on ollut suomalaisessa virsikirjassa mukana vuoden 1605 virsikirjasta lähtien. Laulu ei ehkä nouse kärkisijoille soitetuimpien joululaulujen listalla, mutta… No, kyllä se vaan kuuluu jouluun!
Vaan Enkeli taivaan ei siltikään liene joululaulu sieltä vanhimmasta päästä? Tai, no, voihan olla, että sitä on laulettu jo ennen virsikirjan julkaisuakin, mutta jos tuijotellaan vain kirjallisiin aineistoihin, niin silloin löytyy vanhempiakin julkaisuja: Suomessakin käytössä olleessa vuonna 1582 ilmestyneessä Piae Cantiones -kokoelmassa on kristillisiä joululauluja, joita lauletaan edelleen. Esimerkiksi voisi mainita hyvin ”keskiaikaisen” Jeesuksen syntymän ylistyksen ”Gaudete” tai ”Tempus Adest Floridum’in”, jonka pohjalta on sittemmin tehty englantilainen joulurallatus ”Good King Wenceslas”.
Mutta laulu kuin laulu – yhdessä näitä lauletaan! Vaikkapa Kauneimmat joululaulut – tilaisuuksissa, näissä hyvin perinteisissä ja erittäin suosituissa suomalaisissa joulumusiikkitapahtumissa.
Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksien järjestäminen alkoi vuonna 1973 ja primus motorina oli Suomen Lähetysseura. Alkuun ajatuksena oli järjestää pienoinen joululauluilta, mutta vuosien saatossa tapahtuman suosio on kasvanut ja tilaisuus on laajentunut valtakunnalliseksi. Tavoitteena on itse asiassa ollut, että kaikissa Suomen seurakunnissa järjestettäisiin Kauneimmat joululaulut tapahtuma. Ajankohdaksi valikoitui kirkkovuoden hiljaisin sunnuntai, joka on ollut kolmas adventtisunnuntai.
Ja sanottakoon mitä tahansa, suomalaiset ovat laulajakansaa!
Etenkin jouluna.