Tämä lauantai onkin varsin mielenkiintoinen päivä. Pitäisi kuulemma viettää ”juhannusta”!
Vaatinee selityksiä?
No, tänäänhän vietetään ennen kaikkea kirjan ja ruusun päivää. Merkkipäivän juuret ovat vuodessa 1925, jolloin katalonialainen kirjailija Vicente Clavel Andrés ehdotti juhlapäivää Don Quijoten ja monien muiden merkkiteosten tekijän Miguel de Cervantesin syntymän kunniaksi. Espanjan kuningas Alfonso XIII hyväksyi mielihyvin ehdotuksen ja juhlapäiväksi valikoitui Cervantesin syntymäpäivä 7.10.
Vaan eipä tuosta merkkipäivästä vielä juhannusta kehkeydy! No, tarina jatkuu…
Kirjan ja ruusun päivä kasvatti suosiotaan Espanjassa ja sitä ryhdyttiin viettämään yhä laajemmin, lopulta muuallakin Euroopassa. Samaan aikaan, 1900-luvun alkupuolella Euroopassa oli joissakin maissa käytössä niin sanottu gregoriaaninen kalenteri, osassa maista käytettiin puolestaan juliaanista.
Päivämäärien vertailu oli siitä johtuen jatkuvaa arkipäivää ja tässä yhteydessä huomattiin yllättäen mielenkiintoinen sattuma: Miguel de Cervantesin kuolinpäivä 23.4.1616 olikin sama kuin englantilaisen maailmankuulun William Shakespearen kuolinpäivä. Yhteensattuma herätti sen verran huomiota, että vuodesta 1930 lukien kirjan ja ruusun päivää päätettiin viettää näiden kahden merkkimiehen yhteisenä kuolinpäivänä. Jona sitä vietetään siis nykyisinkin.
Merkkipäivään kytkettiin myös Pyhä Yrjö, joka samoin kuoli kyseisenä päivänä, tosin reippaat 1300 vuotta aiemmin. Kuolinpäivä perusteluna tuntuu vähän kaukaa haetulta – samana päivänä on syntynyt ja kuollut aika monia muitakin enemmän tai vähemmän ”vippejä” henkilöitä – ja muutoin Pyhän Yrjön liittäminen kirjan ja ruusun päivään tai ylipäätään kirjallisuuteen on jokseenkin epäselvä?
No, selitys on oikeastaan aika yksinkertainen: kirjan ja ruusun päivä tunnetaan nimittäin Espanjan Barcelonassa Sant Jordin, tuon Katalonian suojeluspyhimyksen päivänä.
Ja, kun Sant Jordi nyt sattuu olemaan sama henkilö kuin suomalaisittain tunnettu Pyhä Yrjö…! Eli juurikin tämä muinaisen Rooman keisarin henkivartiokaartin sotilas, kreivi ja tribuuni, joka legendan mukaan surmasi hirmuisen lohikäärmeen, jonka verestä kasvoi sitten kaunis ruusupensas ja jonka pensaan kauneimman ruusun Yrjö antoi kyseisen lohikäärmeen kynsistä pelastamalleen kauniille prinsessalle. Vaikka eivät sitten ilmeisesti eläneetkään yhdessä ja onnellisina elämänsä loppuun asti… Yrjön taru taisi lopulta olla enemmän kuin karu, mutta legendan ruusun ja espanjalaisen perinteen kautta hänenkin osallisuutensa päivänvietossa lienee selvitetty.
Vuonna 1995 UNESCO julisti päivän kansainväliseksi kirjan ja tekijänoikeuksien päiväksi: ”Kirjat ansaitsevat erityisen päivänsä, jolloin niitä juhlitaan vapauden, yhteenkuuluvuuden ja rauhan symboleina.” Toisin sanoen päivällä halutaan kunnioittaa kirjallisuutta ja kirjailijoita, rohkaista ihmisiä lukemaan ja arvostaa kaikkia, jotka omalla taiteellisella työllään edistävät ihmisyyttä ja sen sosiaalista ja kulttuurista kehittymistä. Tätä myöten päivän vietto on saanut lisäpontta ympäri maailman.
Alun perin päivän vietossa oli ajatuksena, että miehet antaisivat naisille ruusuja ja naiset puolestaan miehille vastalahjana kirjoja. No, kuulostaa vähän vanhakantaiselta ja herättää lähinnä mielikuvia patriarkaalisista espanjalaisista setämiehistä, jotka näkivät naisten ymmärryksen riittävän vain ruusujen nuuhkimiseen. Vaan eipä olla asenteellisia: voihan tuon kääntää toisinkin päin! Ehkäpä päivän luojat ajattelivat, että naiset nyt ovat lukeneet aina, eikä heidän kirjallisessa harrastuneisuudessaan ole täydennettävää – miehiä sen sijaan pitäisi vähän tyrkkiä hankkimaan lisäsivistystä! No, leikki leikkinä. Nykypäivänä hyvä kirja – jos ruusukin – on kelpo lahja varmasti kenelle tahansa.
Päivää voisi varmaan parhaiten juhlistaa – luonnollisesti – lukemalla jotain hyvää kirjaa. Ja siinä riittääkin valinnanvaraa loputtomiin! Pidätkö proosasta, lyriikasta, draamasta vai onko kirjallisuuden lajityyppisi novelli, historiallinen romaani, essee vai dekkari? Vai harrastatko tieteiskirjallisuutta? Ehkä valitsetkin kiinnostavan elämäkerran! Tai harrastat keittokirjojen tai taidekirjojen tutkailua? Kirjojen maailmassa on tarjolla tiedettä, historiaa, taloutta, politiikkaa, matkailua, urheilua, luontoa…
Mutta edelleen on selvittämättä tuo alussa mainitsemani juhannus, joten palataanpa vielä tuohon Pyhään Yrjöön. Hänhän on paitsi monien eri maiden suojeluspyhimys myös ”ihan tavallinen” pyhimys monessa muussa maassa, myös Suomessa. Täällä hänet tunnetaan usein myös nimityksellä Pyhä Yrjänä.
”Vanhaan aikaan” pyhimysten merkkipäivät olivat usein merkkipaaluja vuodenkierrossa erilaisille tehtäville töille ja – etenkin Karjalassa – Yrjänän päivä oli karjan uloslaskemisen päivä.
Jos päivä oli yhtä juhlaa ja kevään riemua parressa talvensa viettäneelle karjalle, oli se sitä myös ihmisille. Pyhän Yrjänän päivänä myös kansa juhli nimittäin yhtä reippaasti kuin konsanaan juhannuksena. Tavoitteena oli luoda hyvä perusta tulevalle kesälle, kaikelle kasvulle ja lisääntymiselle.
Yhtenä keinona onnentavoittelussa oli kuulemma, että joillakin alueilla lapsille ripustettiin lehmänkello kaulaan ja heidät laitettiin juoksemaan ympäri navettaa. Näin kasvuonni oli taattu! Jos tätä haluaa kokeilla, niin kännyköillä voinee korvata kellot – ja jos onnea ei välttämättä niin koituisikaan, niin pieni happihyppely piristää varmasti! Onnea sekin!
Ja vielä yksi pointti päivän viettoon liittyen – kannattaa vähän varoa:
Muinaisessa Suomessa elettiin niin sanotun karhunvuoden mukaan. Syksyllä Matin päivänä karhu oli komeimmillaan ja syönyt itsensä pönäkäksi talvea vasten; tammikuisen Heikin nimipäivän aikoihin rasvavarat olivat jo huvenneet ja nälkä kurisi suolenmutkassa karhun kääntäessä kylkeään – mutta Yrjänän päivänä kevät oli jo pitkällä ja luonto heräili… Samoin karhu…
Joten, jos haluaa viettää kirjan ja ruusun päivää reippaillen, niin metsissä kannattaa olla tänään valppaana talvipesistään kömpineiden nälkäisten ja äreiden kontioiden varalta. Ruusun tarjoaminen siinä tilanteessa ei taitaisi riittää? Turvallisempaa lienee käpertyä tänään nojatuoliin hyvän kirjan pariin?
Muuten, minkä kirjan luit viimeksi?