Keittiö oli tyhjä? Äiti palasi töistä kotiin ja havahtui talon hiljaisuuteen, mutta tajusi sitten tilanteen. Koska keittiössä ei ollut ketään – joku oli siellä aina – se tarkoitti sitä, että talossa ei ollut ketään. Lotta oli eskarikaverinsa synttäreillä ja oli saanut luvan jäädä yökylään. Myös Noora oli kaverinsa luona: koska Lotta oli saanut yökyläilyluvan, oli isosisko sangen pontevasti vaatinut samaa oikeutta. Ja sen myös saanut. Noora oli saattanut pikkusisaruksensa naapuriin Riinan luo ja jatkanut siitä puolen korttelin päähän oman ystävänsä luo. Pian oli tullut tekstari: tytöt olivat hakeneet kioskilta sipsejä ja karkkeja ja aikoivat pitää elokuvaillan. Rasmus puolestaan oli lähtenyt suoraan koulusta salibandyturnaukseen joukkueensa kanssa ja tulisi vasta myöhään lauantaina iltapäivällä.
Isä oli appiukon kanssa lähtenyt tekemään viimeisiä talvihuoltoja mökille ja miehet olivat aikoneet yöpyä siellä. Luultavasti koettaisivat vielä kalastaa – järvi ei ollut myöhäisen syksyn myötä vielä jäässä – ja todennäköisesti miehet myös saunoisivat ja parantaisivat maailmaa pikkutunneille. Kyllä hän nämä kaverukset jo tunsi – isä ja poika, samasta puusta todellakin!
Mitähän tässä tekisi? Nyt olisi oiva tilaisuus hoitaa muutama asia listalta: kukaan ei olisi häiritsemässä, kukaan ei kyselisi, milloin syödään, kukaan ei vaatisi minkäänlaista äidin huomiota koko iltana! Äiti huokaisi syvään tyytyväisenä – tällaisia tilaisuuksia ei ollut usein… Mitäpä siellä listalla olikaan tälle päivälle…?
”Tee joululaatikot pakkaseen” luki listalla… Enpäs tuota muistanut eilen, kun isä kävi kaupassa, äiti mietti ja punastui henkisesti tajuttuaan unohtaneensa oman listansa ”päivän homman”. Töissäkin oli mennyt turhan pitkään… No, eipä mitään, kauppaan vaan – tuleepahan Nalle lenkitettyä samalla.
Kauppaan oli matkaa rapiat kolme kilometriä… Matka taittui joutuisasti Nallen innokkaasti pitäessä vauhtia yllä. Perillä Nalle meni tottuneesti ja kiltisti häkkiin odottelemaan siksi aikaa, kun äiti kiersi ostoslistan kanssa keräämässä tarvikkeita. Hevi-osastolla lantut ja porkkanat oli nostettu ajankohtaan sopivasti näyttävästi tarjolle – sitten perunat… Mikä lajike sopikaan perunalaatikkoon… Jokin soseutuva ja hyvin imeltyvä… Äiti empi ja manasi ajattelemattomuuttaan: perunalaatikonhan pitää saada imeltyä! Yön yli vähintäänkin – ja huomenna piti leipoa tortut ja mennä vielä iltapäivällä käymään tädin 82-vuotiskahveilla. Täti oli ehdottomasti halunnut, että kaikki tulevat käymään hänen syntymäpäivillään. No, kyllähän sen ymmärsi, mutta… Ei tässä nyt oikein ole aikaa ryhtyä perunalaatikkoja paistelemaan… Äääh… Antaapa olla! Äiti nappasi sukkelaan pari valmislaatikkoa hyllystä ja päätti, että perunalaatikoiden osalta mennään nyt siitä, mistä aita on matalin: näitä kun hieman tuunaa kermalla ja siirapilla, niin kyllä siitä maistuvan ”tuuvingin” saa. Kukaan ei varmasti huomaa eroa!
Toisaalta maksalaatikko… Isä oli oikeastaan ainoa, joka sitä söi. Äiti maistoi hivenen, mutta hänestä maksalaatikko ei ollut mikään jouluruoka. Tämä oli aihe, josta käytiin joka joulu se sama perinteinen väittely! Lapset puolestaan kieltäytyivät järjestelmällisesti kaikista maksaruuista olivat ne sitten tarkoitetut pyhään taikka arkeen. Yhdelle ei kannata ryhtyä tekemään koko vuoallista! Ostoskoriin siirtyi näppärästi rasiallinen perinteistä maksalaatikkoa. Rusinoiden kera.
Tässä vaiheessa äiti tunsi, kuinka pikkusormea jo hyvää vauhtia vietiin ja tunne hiipi hiljalleen kohti käsivartta…
Ja hempskatti! Pari rasiaa lanttu- ja porkkanalaatikkoa kumpaistakin siirtyi ostoskoriin ja äidin askeleet suuntasivat määrätietoisesti maustehyllylle: muskottipähkinää, inkivääriä… Siirappia jäi pipareiden leipomiselta… Kermaa täytyy muistaa ostaa vielä ennen pyhiä… Hyvä näillä tulee!
Ostoskoriin siirtyi kuin huomaamatta vielä glögipullo, pieni suklaarasia ja joululehti…
Kotona lemmikit saivat iltapalansa. Nalle kellahti tyytyväisenä nokosilleen resulelunsa viereen. Kissat kiipesivät sohvan selkänojalle ja ristivät vieretysten käpälänsä. Tyytyväinen kehräys täytti huoneen. Äiti laittoi jouluradion soimaan, istahti sohvannurkkaan, hörppäsi suuntäydeltä mausteista glögiä ja söi pari piparkakkua. Vielä joululehti ja suklaata…
Rauha maassa ja ihmisillä hyvä tahto…
Ja äidillä ikioma pikkujoulu.