Mitä olisit valmis tekemään, jotta pääsisit turvallisesti kotiin? Jotta voisit nukkua yösi rauhallisesti?
Mitä olisit valmis antamaan, jotta rakkaasi ja läheisesi – lapset, puoliso, vanhemmat, lemmikitkin – olisivat suojassa.
Modernit Pilven-Veikot
Miten Suomeen rakennetaan maailman järein droonipuolustus aikana, jolloin valtiontalous on tiukoilla ja kansalaisten ostovoima koetuksella – ketään kurjistamatta?
Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut viime vuosien aikana suuresti. Tulevaisuus tuntuu lähestyvän alati synkkenevien pilvien kera. Samalla maanpuolustukseen liittyvät kysymykset nousevat keskusteluun mitä erilaisimmissa tilanteissa.
Turvallisuusympäristön muuttumista kuvaa erityisen hyvin se, että perinteisen puolustuksen rinnalle on noussut uusi uhka, toteutukseltaan halpa ja dynaaminen: droonit eli miehittämättömät ilma-alukset. Ukrainan sodan taistelukentät ovat osoittaneet, että se, joka hallitsee ilmatilaa parviajattelulla, sensoriverkoilla ja elektronisella häirinnällä, hallitsee myös maaperää.
Droonit voivat olla Suomelle mahdollisuus. Maamme droonipuolustusta kehitetään koko ajan, mutta miten nostaa se kerralla maailman kärkeen? Se vaatii investointeja. Mutta miten rahoittaa 500 miljoonan euron ”droonijättipotti” aikana, jolloin valtiontalous on tiukoilla ja kansalaisten ostovoima koetuksella?
Vastaus löytyy historiasta, fiksusta talouspolitiikasta ja suomalaisesta talkoohengestä. Suomen historiaa ja perinteitä kunnioittaen voidaan luoda hanke nimeltään Modernit Pilven-Veikot. Se on suomalaisten maanpuolustustahtoon, progressioon, yritysten vastuuseen ja taloudellisiin porkkanoihin perustuva kertaluonteinen maanpuolustusmaksu, joka suojelee pienituloisia ja valjastaa suuryritysten brändivoiman isänmaan eduksi.
Solidaarisuus edellä: keneltäkään ei viedä leipää pöydästä
Miten hanke voidaan toteuttaa, kun alimmat tuloluokat ovat Suomessa jo valmiiksi tiukoilla elinkustannusten noustessa? Perinteinen tasavero – jossa jokainen suomalainen veronmaksaja maksaisi droonitavoitteen saavuttamiseksi tasan 114 € – on ratkaisuna sosiaalisesti kestämätön.
Modernit Pilven-Veikot -mallissa puolet 500 miljoonan euron potista (250 M €) kerätään kansalaisilta riittävän progression kautta. Näin turvataan kansalaisten ostovoimaa, varmistetaan solidaarisuus eli, että puolustuksen jättipotti kerätään sieltä, missä on todellista maksukykyä ja talouden puolesta leveämmät hartiat aidosti kantaa suurempi vastuu:
• Alle 15 000 € tienaavat: Maksavat vain symboliset 3 €. Se on ”rekisteröintihinta”, joka pitää kaikki mukana yhteisessä asiassa, mutta ei vaikuta kenenkään arkeen.
• Suuri keskiluokka (25 000–50 000 €): Maksaa 36–65 €. Tämä vastaa yhtä tankillista polttoainetta tai yhtä ravintolaillallista. Se kirpaisee hetkellisesti, mutta on vielä jokaisen taloudellisen sietokyvyn rajoissa.
• Yli 100 000 € ansaitsevat: Maksavat 400 €. Suurituloisten luokassa tämä vastaa usein vain muutaman päivän nettoansioita, jolloin kyse on säästövara- tai sijoituspääomista, ei arjen selviytymisestä.
Yritykset mukaan – mahdollisuus loistaa
Suomen suurimpien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on sitä luokkaa, että urakan toinen puolikas – 250 miljoonaa € – ei muodosta yrityskentälle kestämätöntä taakkaa. Päinvastoin se luo yrityksille ainutlaatuisen alustan toteuttaa yhteiskuntavastuuta (ESG) ja osoittaa sitoutumisensa kansalliseen huoltovarmuuteen.
Pakko on tunnetusti huono motivaattori, etenkin, jos kyse on verotuksesta. Monet myös usein argumentoivat, että Suomen verotus on jo valmiiksi maailman jyrkimpiä, ja lisäprogressio vähentää halua tehdä lisätöitä tai investoida Suomeen.
Siksi malli ei perustukaan pelkkään pakottamiseen, vaan yrityksille tarjotaan niin kaupallisesti kuin imagollisestikin houkuttelevia porkkanoita:
1. ”Moderni Pilven-Veikko” -sertifikaatti: Hankkeeseen osallistuvat yritykset saavat virallisen digitaalisen vastuullisuusleiman markkinointiinsa ja tuotepakkauksiinsa. Kuluttajat voivat näin tukea yrityksiä, jotka tukevat Suomea.
2. Nimikkoparvet suurlahjoittajille: Kun suuryritys (kuten vaikka pankki, pelifirma tai metsäjätti) maksaa vapaaehtoisesti “miljoonapotin”, se saa nimetä kokonaisen sadan droonin tekoälyparven haluamallaan tavalla, vaikka firmansa tai merkittävimpien toimijoidensa mukaan. Puolustusvoimat voisivat sitoutua avaamaan kerran vuodessa näiden firmojen johdolle, henkilöstölle ja vaikka avainasiakkaille pääsyn suljettuihin esittelyihin. (Puolustusvoimien osallistuminen markkinointiin vaatinee erillisen poliittisen päätöksen.)
Suomalaisella tieto-taidolla ei myöskään olisi vaikeaa luoda hankkeeseen liittyvää mobiilisovellusta, jonka kautta veronmaksaja voisi reaaliajassa seurata, kuinka monta uutta droonia kansan vapaaehtoisilla lisämaksuilla on saatu hankittua kulloisenkin viikon aikana. Näin luotaisiin keräilyhenkeä ja positiivista talkoohenkeä – samaa, jolla sotavuosina ostettiin Suomelle hävittäjiä ilmapuolustuskeräyksillä.
Kepin rinnalle lisäporkkana: maanpuolustuslaina-malli
Modernit Pilven-Veikot esittelee myös vallankumouksellisen vapaaehtoisen lisämaksun – porkkanan, joka vetoaa suomalaisten tunnetusti korkeaan maanpuolustustahtoon:
Jos kansalainen tai yritys haluaa maksaa vapaaehtoisesti enemmän kuin oman lakisääteisen osuutensa, ylimääräinen osuus olisi täysimääräisesti vähennyskelpoinen seuraavien 5 vuoden verotuksessa (ansiotuloverosta tai yhteisöverosta).
• Miten se toimii? Valtio saa yrityksiltä ja varakkailta kansalaisilta satoja miljoonia euroja käteistä rahaa juuri nyt, kun droonikalusto ja häirintäverkosto täytyy hankkia ja rakentaa nopeasti.
• Mikä on hyöty? Kyseessä on käytännössä koroton kriisilaina kansalta valtiolle. Valtio ostaa turvallisuutta heti, ja maksaja saa rahansa pikkuhiljaa takaisin veronkevennyksinä tulevina vuosina, kun investointipiikki on ohitettu.
(Verovähennysmalli vaatinee lainsäädäntömuutoksen, mutta se lienee poliittisesti toteutettavissa, jos tahtoa löytyy.)
Kotimainen teknologia ja työllisyys: eurot jäävät Suomeen
Maanpuolustusinvestointien suurin sudenkuoppa on usein se, että miljardit valuvat ulkomaisille aseteollisuuden jättiyrityksille. Moderni Pilven‑Veikot‑malli rakennetaan toisin: jokainen kerätty euro sijoitetaan kotimaiseen työhön ja osaamiseen.
Suomella on poikkeuksellisen vahva teknologia‑ ja startup‑kenttä, joka pystyy vastaamaan droonihaasteeseen nopeasti. Jo puolen miljardin euron tilauskirja loisi merkittävän määrän korkean osaamisen työpaikkoja ohjelmistokehitykseen, tekoälyyn, sensoreihin, kyberturvallisuuteen ja kokoonpanoon. Kun tuotteet on testattu ja hyväksytty Suomen vaativissa olosuhteissa, niille avautuvat välittömästi vientimarkkinat NATO‑maissa. Osa investoinnista palautuu valtiolle verotuloina, kun työllisyys ja yritysten liikevaihto kasvavat.
Kotimaiset teknologiayritykset voisivat kehittää ja valmistaa suuren osan droonijärjestelmistä, sensoreista ja parviälyratkaisuista. Tämä loisi Suomeen uutta korkean osaamisen teollisuutta, vientimahdollisuuksia ja työpaikkoja.Valtion rahoitus toimisi käynnistysvoimana, mutta pitkällä aikavälillä yritykset voisivat myydä teknologiaa myös liittolaismaille — aivan kuten suomalaiset puolustusalan yritykset tekevät jo nyt.
Mitä Suomi saa 500 miljoonalla eurolla?
Tämä puolen miljardin euron potti vastaisi jo merkittävää lisäsiivua Suomen vuotuiseen puolustus- tai tutkimusbudjettiin. Summa ei valuisi byrokratiaan, vaan se muuttaisi Suomen puolustuksen luonteen kerralla:
• Parviälyteknologiaa: Rahoituksen turvin hankittaisiin kymmeniä tuhansia kevyitä, tekoälyohjattuja ja keskenään kommunikoivia tiedusteludrooneja sekä tuhansia iskukykyisiä drooneja, jotka kykenevät itsenäiseen toimintaan vaikeissakin olosuhteissa. Parviäly mahdollistaa sen, että droonit jakavat havaintoja keskenään ja reagoivat uhkiin sekunneissa. Käytännössä hyvin koordinoitu drooniparvi voi pysäyttää ja lamauttaa yksittäisen vihollisdroonin jopa 30 sekunnissa sen ylitettyä rajan.
• Kattava torjuntaverkko: Kerättävillä varoilla rakennettaisiin kattava elektronisen sodankäynnin ja häirinnän verkko keskeisiin Suomen kaupunkeihin ja kriittisiin infrastruktuurin kohteisiin voimalaitoksista satamiin.
• Pitkän kantaman valvonta: Lisäksi voitaisiin hankkia useita kymmeniä suuria, korkealla lentäviä valvontadrooneja (kuten kotimaisen Patrian tai eurooppalaisten kumppanien järjestelmiä) itärajan ja merialueiden jatkuvaan, katkeamattomaan tarkkailuun.
Johtopäätös: Älykästä turvallisuutta älykkäällä verolla
Modernit Pilven-Veikot ei ole vain pelkkä vero – se on kansallinen turvallisuusinvestointi ja solidaarisuuden osoitus isänmaalle. Se todistaisi, että voimme yhdessä laittaa maamme droonipuolustuksen viimeisen päälle kuntoon tavalla, joka ei suista matalatuloisia ahdinkoon, antaa keskiluokan hengittää ja tarjoaa yrityksille sekä hyvätuloisille mahdollisuuden kantaa vastuuta yhteiskunnasta taloudellisesti fiksulla tavalla.
Pelkkä uhkien päivittely on hedelmätöntä – on aika siirtyä sanoista tekoihin.
Rakentaa yhdessä Suomelle pilviverho, josta yksikään kuokkavieras ei tule läpi.