Tänään 8.3. on kansainvälinen naistenpäivä. Tulipa siksi hieman tutkailtua päivän ja suomalaisten naisten historiaa ja pistihän se miettimään…
Vuonna 1910 pidettiin Kööpenhaminassa Sosialistisen internationaalin naisten toinen konferenssi. Tuolloin, 26.–27. elokuuta, yli sata naista 17 eri maasta yksimielisesti hyväksyi kansainvälisen naistenpäivän perustamisen. Kokoukseen osallistui viisi Suomen tuolloisen suuriruhtinaskunnan ensimmäisen eduskunnan naisjäsentä: Ida Aalle-Teljo, Hilda Herrala, Aura Kiiskinen, Hilja Pärssinen ja Miina Sillanpää. Suomalaisnaisilla oli siis sormensa pelissä naistenpäivän perustamisessa(kin…).
Virallisestihan naistenpäivän nimi on – YK:n vuonna 1975 tekemän määritelmän mukaan – ”Yhdistyneiden kansakuntien naisten oikeuksien ja kansainvälisen rauhan päivä” ja päivän tarkoitus on juhlistaa paitsi naisia myös pyrkimystä sukupuolten tasa-arvoon. Monissa maissa tämä on virallinen liputus-, juhla- ja vapaapäivä – Suomessa ei.
Pitäisikö olla? Puolensa ja puolensa. Korvaavatko yhden päivän huomio, kukat ja suklaat sitä, jos perhe- tai työelämässä – yleensä yhteiskunnassa – tasa-arvo ei toteudu? Monissa maissa naisten päivälle on ehkä enemmänkin tarvetta muistutuksena tasa-arvokysymyksistä ja siksi naisten saama ”erityishuomio” on perusteltua.
En tarkoita tällä sitä, etteikö toki naisten aseman ja tasa-arvon suhteen olisi Suomessakin vielä tekemistä, mutta silti… Suomalaisen naisen asema on ollut kautta historian varsin vahva ja talon emännällä on aina ollut ihan konkreettisestikin ”talon avaimet” hallussaan. Ehkä välillä on hyvä muistaa, että on tässä vuosikymmenten saatossa tapahtunut muutakin.
Vai mitä arvelette alla luetelluista – muutamista – pienistä ja vähän isommistakin naisten (ja miestenkin) asemaan vaikuttaneista ”askelista”: Vuonna…
1860 aviomiehen kuritusvalta ei enää ollut oikeuskäytännössä hyväksyttyä
1864 naimattomat 25-vuotiaat naiset tulivat täysivaltaisiksi
1870 nainen pääsi ylioppilaaksi ensimmäistä kertaa Suomessa ja Pohjoismaissa: Marie Tschetschulin
1878 naisille ja miehille tuli yhtäläinen perintöoikeus
1882 ensimmäinen nainen valmistui maisteriksi: Emma Irene Åström
1895 ensimmäinen nainen väitteli tohtoriksi: Karolina Eskelin
1897 naiset tulivat täysivaltaisiksi miesten kanssa samanikäisinä, 21-vuotiaina
1901 naiset saivat miesten kanssa yhtäläisen opiskeluoikeuden yliopistoissa
1906 naisille myönnettiin äänioikeus valtiollisissa vaaleissa ensimmäisenä Euroopassa ja vaalikelpoisuus ensimmäisenä maailmassa
1907 ensimmäisten kansanedustajien joukkoon valittiin 19 naista
1917 naisille ja miehille tuli yleinen äänioikeus kunnallisvaaleissa
1919 naimisissa oleville naisille myönnettiin oikeus tehdä ansiotyötä – perustaa liikeyrityksen – ilman aviomiehen suostumusta
1922 nainen sai luvan solmia työsuhteen ilman aviomiehen lupakirjaa
1926 ensimmäinen nainen ministeriksi: Miina Sillanpää, apulaissosiaaliministeri
1926 naisella on kelpoisuus tulla valituksi valtion virkoihin ja saada samat edut niissä kuin mies
1927 ensimmäinen nainen professoriksi: Alma Söderhjelm, Åbo Akademi
1930 uusi avioliittolaki tuli voimaan: aviovaimo vapautuu miehensä holhouksesta ja hänellä on oikeus omaan omaisuuteen
1937 äitiysavustuslaki
1943 kouluruokailu lakisääteiseksi
1944 laki kunnallisista äitiys- ja lastenneuvoloista sekä terveydenhoitajista
1950 raskauden keskeyttäminen sallitaan lääketieteellisin perustein
1961 e-pilleri hyväksytään
1962 Suomi ratifioi ILO:n samanpalkkaisuussopimuksen: sama palkka samanarvoisesta työstä sekä julkiselle että yksityiselle sektorille
1967 naisten asemaa tutkiva komitea aloittaa työnsä (1967–1970)
1970 naisten asemaan tutkivan komitean loppuraportti
1970 naisia eduskuntaan ensimmäistä kertaa yli 20 prosenttia
1970 laki raskauden keskeyttämisestä: abortti tulee sallituksi myös sosiaalisista syistä
1970 työsopimuslaki kieltää syrjinnän
1972 ehkäisypalvelut turvataan lailla
1972 Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (TANE) perustetaan
1973 päivähoitolaki tulee voimaan
1975 YK:n kansainvälinen naistenvuosi
1975 isyyslaki ja laki lapsen elatuksesta: avioliitossa ja sen ulkopuolella syntyneet lapset samaan asemaan
1978 vanhemmille oikeus jakaa keskenään vanhempainvapaa
1980 Suomen hallituksen ensimmäinen tasa-arvo-ohjelma
1983 yhteishuoltajuus mahdollistuu
1983 naisia valitaan eduskuntaan ensimmäistä kertaa yli 30 prosenttia
1985 laki kotihoidontuesta, nimitykset äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa vahvistetaan
1986 nimilaki, jonka perusteella nainen saa mennessään naimisiin pitää oman sukunimensä ja lapselle voidaan antaa kumman tahansa vanhemman sukunimi
1986 Suomi ratifioi YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän kieltävän yleissopimuksen (CEDAW)
1986 naiset saavat oikeuden papin virkaan (ensimmäiset naispapit vihitään 1988)
1987 laki naisten ja miesten tasa-arvosta (tasa-arvolaki)
1987 laki tasa-arvovaltuutetusta ja -lautakunnasta
1990 alle 3-vuotiaille subjektiivinen oikeus kunnalliseen päivähoitoon
1992 ensimmäinen nainen Suomen Pankin johtajaksi: Sirkka Hämäläinen
1992 ensimmäinen nainen yliopiston rehtoriksi: Aino Sallinen, Jyväskylän yliopisto
1994 avioliitossa tapahtuva raiskaus kriminalisoidaan
1994 ensimmäinen nainen eduskunnan puhemieheksi: Riitta Uosukainen
1995 kiintiösäännös ja valtavirtaistamisen periaate tulevat uudistettuun tasa-arvolakiin: jatkossa naisia on oltava vähintään 40 % kaikissa julkisissa elimissä
1995 naisten vapaaehtoinen asepalvelus mahdollistuu
1995 sukupuoleen perustuva syrjintä kielletään uudistetussa perustuslaissa
1995 ensimmäinen nainen ulkoministeriksi: Tarja Halonen
1996 alle kouluikäisille subjektiivinen oikeus kunnalliseen päivähoitoon
1999 laki lähestymiskiellosta
1999 rikoslain säännökset seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta uudistuvat
1999 siveellisyysrikossäännökset kumotaan (mm. homoseksuaalisten tekojen ja aviorikosten kiellot)
2000 ensimmäinen nainen tasavallan presidentiksi: Tarja Halonen
2000 yleinen syrjintäkielto tulee uudistettuun perustuslakiin
2001 laki rekisteröidystä parisuhteesta
2003 ensimmäinen nainen puolustusvoimien kapteeniksi: Mervi Pehkonen, Rajavartiolaitos
2003 ansimmäinen nainen pääministeriksi: Anneli Jäätteenmäki
2004 yksityisellä paikalla tapahtuva pahoinpitely tulee virallisen syytteen alaiseksi (lievä pahoinpitely säilyy asianomistajarikoksena)
2005 tasa-arvolain kokonaisuudistus
2006 ensimmäinen nainen korkeimman oikeuden presidentiksi: Pauliine Koskelo
2007 naiskansanedustajia ensimmäistä kertaa yli 40 prosenttia ja maan hallitukseen naisenemmistö (60 % ministereistä)
2010 ensimmäinen nainen evankelis-luterilaisen kirkon piispaksi: Irja Askola, Helsingin hiippakunta
2011 läheiseen henkilöön kohdistuvat lievätkin pahoinpitelyt virallisen syytteen alaisiksi
2011 sukupuoliyhteys puolustuskyvyttömän kanssa määritellään raiskaukseksi
2011 ensimmäinen nainen valtiovarainministeriksi: Jutta Urpilainen
2015 Istanbulin sopimus voimaan (Naisiin kohdistuvan väkivallan sekä perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskeva Euroopan neuvoston yleissopimus)
2017 tasa-arvoinen avioliittolaki
2018 äitiyslaki (voimaan 2019)
2019 äitiyden tunnustaminen ennen lapsen syntymää mahdolliseksi hedelmöityshoidoilla lapsen saavalle naisparille
2019 alaikäisten avioliitot kielletään
2019 vuoroasuminen kirjataan lakiin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta
2019 nainen Suomen EU-komissaariksi: Jutta Urpilainen
Lähteet:
https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/lait-ja-politiikka/tasa-arvon-edistysaskeleita, luettu 8.3.2021
https://kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilmiot/historia/1930-ja-1994-olivat-hyvia-vuosia-naisille-katso-vuosiluvut-jolloin-naisten-asema-on-parantunut/, luettu 8.3.2021
https://www.naisjarjestot.fi/client/naisjarjestot/userfiles/100v-naisten-elamaa-ja-tekoja-fi.pdf, luettu 8.2.2020
Ja kai tähän loppuun voi laittaa vielä maininnan nykyisestä, kansainvälistäkin mainetta saavuttaneesta hallituksesta, jossa tällä hetkellä on kymmenen naista, yhdeksän miestä… Joissakin maissa tällainen jakauma olisi kertakaikkinen mahdottomuus.
Mutta kaikkinensa – melkoinen matka 160 vuodessa. Mietin vain, että minkälainen maa Suomi olisi, jos edellä mainitut ”askeleet” olisivat jääneet ottamatta?
Ne on kuitenkin otettu ja kiitos siitä kuuluu meille kaikille, jokaiselle suomalaiselle sukupuoleen katsomatta, tänään ja historiassa.
Ollaan ylpeitä siitä, että me olemme me, yhdessä ja erikseen!
Hyvää (naisten)päivää kaikille!
