Ja sanokoot mitkä tahansa hassuttelukalenterit ihan mitä tahansa, niin nyt mennään virallisen kalenterin mukaan ja vietetään Suomen itsenäisyyspäivää.
Vilkaisinpa päivän kunniaksi valtiopäiväpöytäkirjoja vuodelta 1917. Tuolloin 6. päivä joulukuuta oli sangen arkipäiväinen torstai ja eduskunta kokoontui tavanomaiseen istuntoonsa klo 14.00 alkaen Heimolan talolle Hallituskadulla. (Nykyinen eduskuntatalohan valmistui vasta 1931).
Istunnon aluksi eduskunnan puhemies, Nuorsuomalaisen Puolueen Johannes Lundson (1867–1939) luki hänelle aiemmin aamulla jätetyn kirjelmän, jonka allekirjoittajina olivat Santeri Alkio (1862–1930, Maalaisliitto), Pekka Ahmavaara (1862–1929, nuorsuomalaiset/Kokoomus), Ernst Estlander (1870–1949, RKP), Kyösti Haataja (1881–1956, vanhasuomalaiset/Kokoomus) ja Erkki Pullinen (1871–1934, Suomalainen puolue / kansanpuolue/edistyspuolue/Maalaisliitto):
”- – – Sen johdosta, että hallitus on tehnyt Eduskunnalle esityksen uudeksi hallitusmuodoksi, joka on rakennettu sille pohjalle, että Suomi on riippumaton tasavalta, Eduskunta korkeimman valtiovallan haltijana päättää puolestaan hyväksyä tämän periaatteen – – -”
Seuranneessa keskustelussa sosiaalidemokraatti ja Kommunistisen puolueen perustajajäsen/puheenjohtaja Kullervo Manner (1880–1939) protestoi tehtyä aloitetta. Suomen riippumattomuutta hän ei kiistänyt, mutta vaati sen toteuttamista ”sovinnollista tietä Venäjän kanssa aikaansaatavalla sopimuksella.” No, tavallaan Mantereen protestointi oli ymmärrettävää: taustalla vaikutti varmasti hänen aatetaustansa, mutta toisaalta hän ehkä halusi ”pelata varman päälle” ja huomioida, mistä autonominen Suomi oli itsenäistymässä. Manner ehdotti yhteistä neuvottelukuntaa, jonka ehdotukset käsiteltäisiin sitten molempien valtioiden valtioelimissä. Samalla hän peräsi muiden valtioiden tunnustuksia Suomen riippumattomuudelle.
Mannerin esitys sai kannatusta Sosialidemokraattisen Puolueen Heikki Herman Jaloselta (1865–1932), mutta…
…siihenpä asiassa käytetyt puheenvuorot tyrehtyivät ja keskustelu julistettiin päättyneeksi.
Puhemies Lundson totesi asiassa tehdyn kaksi ehdotusta – siirryttiin äänestämään: ”Ken hyväksyy ed. Alkion ehdotuksen, äänestää ”jaa”; jos ”ei” voittaa, on ed. Mannerin ehdotus hyväksytty.”
Äänestyksessä annettiin 100 jaa- ja 88 ei-ääntä.
Puhemies totesi lyhyesti: ”Eduskunta on siis päättänyt näistä ehdotuksista hyväksyä ed. Alkion ehdotuksen.”
Eduskunta oli näin antanut hyväksyntänsä maamme riippumattomuuden periaatteelle sekä sille, että hallitus saattoi ryhtyä kaikkiin tarpeellisiin toimiin saattaakseen Suomen valtiollisen itsenäisyyden myös tunnustetuksi.
Aivan vailla soraääniä käsittely ei päättynyt. Sosialidemokraattisen puolueen taholta protestoitiin etenkin asian käsittelytapaa. Kansanedustajat Johan Edvard ”Eetu” Salin (1866-1919), Edvard Hänninen-Walpas (1873-1937) ja [oletettavasti] Samuel Häkkinen (1857-1918) eivät olleet tyytyväisiä. Edustaja Salin ihmetteli, ”että näin tärkeissä kysymyksissä esitetään asiapaperi tuollaisena yllätyksenä, ettei siihen eduskunnan suurella enemmistöllä ole ollut edes ennakolta tilaisuutta tutustua, ja että se sitten samanlaisena yllätyksenä naulataan kiinni ilman perusteluja, noin vain yhdellä vasaraniskulla”. Salin pelkäsi moisen politiikan aiheuttavan Suomen kansalle tulevaisuudessa ongelmia!
Maalaisliittolainen Antti Juutilainen (1882-1951) ilmeisesti hieman provosoitui ja halusi oikoa Salinin kommentteja. Puhemies Lundson lopetti kuitenkin väittelyn lyhyeen: vastalauseen esittäminen oli mahdollista, keskustelua ei tässä vaiheessa enää käytäisi.
Asia oli loppuun käsitelty. Eduskunta saattoi siirtyä päiväjärjestykseen ja sen mukaisesti käsittelemään hallituksen esitystä Suomen hallitusmuodoksi.
Esitystä seuranneessa keskustelussa senaattori Talas ja edustajat Ståhlberg ja Sirola käyttivät pitkät puheenvuorot, joiden keskiössä oli halu turvata esityksessä mainittu Suomen hallinnon kansanvaltaisuus. Välihuutojen värittämien puheenvuorojen jälkeen asia lähetettiin puhemiesneuvoston ehdotuksen mukaisesti perustuslakivaliokuntaan käsiteltäväksi.
Suomen tie kohti valtiollista itsenäisyyttä oli alkanut…
Mutta tuolloin, joulukuun 6. päivänä vuonna 1917… Eduskunnassa työ jatkui ja seuraava asia otettiin käsittelyyn.
Tämän 105 vuoden takaisen tuokiokuvan myötä toivotan hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!
Lähde: https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/eduskunta-asiakirja-original-documents-prod/suomi/1917/PTK_1917_II_1.pdf