Ja näin on kesä keikahtanut ja ollaan elokuun viimeisessä viikonlopussa. Tämä viikonloppuhan on perinteisesti venetsialaisten, tuon mökki- ja veneilykauden päättävän, veden, tulen ja valon juhlan ajankohta. Lisäksi tänään on vietetty Suomen poliisin päivää – kiitos, että turvaatte! – sekä Suomen upean ja uskomattoman monimuotoisen luonnon päivää.
Tälle päivälle sattuu muuten myös muinaistulien yö. Tämä oli minulle aivan uusi tieto, vaikka päivää on vietetty Suomessakin jo muutaman vuosikymmenen ajan, 1990-luvulta alkaen muistaakseni. Tämän perinteen taustat ovat jo viikinkiajalla: tapana oli tuolloin, että Itämeren merenkulkijoita ohjattiin turvallisesti maihin rannikolle sytytettyjen merkkitulien avulla. Toisaalta niitä käytettiin myös varoittamaan alueen asukkaita mahdollisesti uhkaavasta vaarasta. Myöhemmin näitä tulia alettiin polttamaan rannikkoseuduilla kesäkauden päätteeksi aina elokuun viimeisen lauantain iltana. Nykyään muinaistulia sytytetään muistuttamaan Itämeren maiden yhteenkuuluvuudesta sekä yhteisestä mereen liittyvästä historiasta ja kulttuuriperinnöstä. Samalla halutaan muistuttaa ihmisiä myös Itämeren aina ajankohtaisemmaksi käyvästä suojelutarpeesta. Tavoitteena on luoda tuliketju läpi kaikkien Itämeren valtioiden – mukana tapahtumassa ovat Suomi, Ruotsi, Latvia, Liettua, Puola, Saksa, Tanska ja Viro. Voisi olla mielenkiintoista olla risteilemässä merellä tähän aikaan: kuinka yhtenäinen ja laaja tuo tuliketju onkaan?!
Mutta venetsialaisista vielä… Niiden viettämisen perinnehän on Suomessa sinänsä suhteellisen nuori – vain noin vaatimattomat sata vuotta. Tapa viettää venetsialaisia on lähtöisin rannikkoseuduilta, länsirannikon satamakaupungeista, mutta miksi nimi on ”venetsialaiset” – mikä yhdistää tätä jäyhää pohjoista seutua etelän karnevaalikaupunki Venetsiaan? Vai onko nimen taustalla ihan jotain muuta…
Tästä pitikin ottaa selvää…
No, löytynyt selitys oli varsin proosallinen… Nämä kuuluista muinaiset kiinalaiset keksivät aikoinaan ruudin ja sitä myöten myös ilotulitteet. Venetsia, Euroopan kuulu karnevaalikeskus, omaksui ja otti ensimmäisenä käyttöön nämä värikkäät taivaanvalot. Efekti oli varmastikin ennennäkemättömän upea ilotulituksen valojen heijastuessa kanaaleissa… Ei ihme, jos tämä tulen, veden ja valon juhlava kombinaatio lähti leviämään muuallekin Eurooppaan. Merenkulkijoiden ja kauppiaiden matkassa venetsialaisjuhla saapui lopulta myös Suomeen, ensin satamakaupunkeihin, joista se vähitellen levisi laajemmalle. Nykyään venetsialaisia taidetaan viettää jo koko Suomessa?
Elokuun viimeinen viikonloppu vakiintui juhlien ajankohdaksi kuulemma syystä, että illat alkavat tuolloin olla jo riittävä pimeitä: valon ja tulen leikki saadaan näin kaikkein parhaiten esille. Meren rannalla vaikutelma on varmasti komea, mutta kyllä sisämaan järvilläkin ihan komeat ilotulitukset saadaan aikaisiksi.
Mutta, vaikka sattuu nyt puuttumaan niin meri kuin järvikin, niin ei anneta sen latistaa tunnelmaa: laitetaan suihkulähde solisemaan ja sytytellään kynttilät ja terassivalot pimenevään iltaan. Nautitaan rauhallisesta elokuun illasta. Aivan vielä ei ole täysikuu, mutta jospa tuo vanha ukko näyttäytyisi edes jonkinmoisessa muodossa ja toisi tullessaan ihan omanlaista vipinää…

Ja, kun tähän vielä lisätään hyvää ruokaa ja juomaa, niin ilta on mitä leppoisin. Suomen luonnon päivän kunniaksi tarjolle etsittiin kaikenlaista ”veen ja maan viljaa” teemoilla ”helppoa ja nopeaa” ja ”jokaiselle jotakin”:
Eli pöytään löytyi savusiikaa, frittimuikkuja, paistettujasilakoita, ahvenkukkoa, metsäsienisalaattia, perunoita, lanttua, porkkanoita, varhaiskaali-puolukkasalaattia, poroleikkelettä, omenoita, herneitä, mansikoita, vadelmia, mustikoita… Ynnä kaikenlaista muuta perinteistä, suomalaiseen luontoon enemmän tai vähemmän suoraan tai pienoisen mutkan kautta liittyvää. Kotimainen maistuvainen napostelubuffetti joka tapauksessa.
Jostain pöytään oli ilmestynyt myös savulenkkiä…? Sen yhteys suomalaiseen luontoon jäi vähän hämäräksi… Joskus sitä on perusteltu sillä, että metsälenkki ilman nuotiolla paistettua makkaraa on hukkaan heitetty metsälenkki. Tiedä sitten, miten on…

Mutta, näillä mennään!
Tunnelmallista iltaa kaikille!