Se on sitten loppiainen ja viimeisiä joulun hetkiä vietetään. No, tokihan joulua voisi vielä venytellä sinne nuutinpäivään, tammikuun 13:nteen, mutta ei sentään – aika aikansa kutakin!
Raivataan joulu pois, niin ei anneta nuuttipukeillekaan riekkumisen sijaa!
Eli huomenna saavat kuusi ja muu joulutilpehööri mennä taas varastoon huilimaan muutamaksi kuukaudeksi. Talo on jälleen oma, väljä ja koruton itsensä! Ei tarvitse joka nurkalla törmäillä ledeihin tai havuihin, pudotella tonttuja tai tähtiä pöydiltä tai kiertää huoneesta toiseen sytyttelemässä/sammuttelemassa tuikkuja ynnä kynttelikköjä…
Ah, ihanuutta!
No, toki koristeilla ja valoilla on saatu luotua leppoisaa ja perinteistä joulun tunnelmaa, mutta nyt on aika palata arkeen. Huomisesta alkaen ryhdytään seurailemaan päivien valostumista ja lopulta odottamaan kevättä omine puuhineen!
Mutta tänään vielä tunnelmoidaan: sytytetään jouluvalot, syödään jouluateria, availlaan pukin kuusen alle unohtamat (tai kauppojen alelaarista hankkimat) muutamat paketit…
Joten…
Hyvää loppiaista itse kullekin! Joulumeiningillä tai muuten vaan.
Loppiaisen historiasta ja muusta päivään liittyvästä lisää aiemmissa postauksissa: