Mitäpäs tässä… Lauantai-iltapäivä… Tuli reilu viikko sitten vuosi täyteen siitä, kun tämä maailmanlaajuinen pandemia julistettiin. Tuosta lähtien elämä on ollut yhtä koronaa… Etäilyä ja kotoilua… No, sitä on vaan koetettava ottaa rennosti ja keksittävä ajanvietettä, mitä milloinkin. Nyt hinkkaan pelipöytään perunajauhoja liukkaamman pinnan saamiseksi ja mietin samalla keittiöremontille toteuttajaa. Kohta otetaan matsi. Pitäisiköhän voittajalle luvata…
Tekijä: Perjola
Naisten päivä – ja miksi ei miestenkin…
Kansainvälistä naistenpäivää on vietetty jo vuodesta 1910. Historian perspektiivistä katsottina tasa-arvokysymyksissä on tapahtunut paljon. Vaan vielä ei taida maailma olla valmis…?
Riistakäristeen fiinimpi vaihtoehto?
Makkaroita voi valmistaa itsekin – reseptejä on lukemattomia ja aina voi versioida omankin vaihtoehdon. Suoliakaan ei välttämättä tarvitse, vaan voi hyödyntää tuorekelmua.
Lauantai-illan kannibalismia?
Croque monsieur -leivät ovat ranskalaisen keittiön klassisia kinkkujuustovoileipiä – helppoa ja herkullista.
Kulttuuria kaikenmoista
Tänään on sunnuntai, helmikuun viimeinen päivä ja samalla Kalevalan päivä. Tänään tulee kuluneeksi tarkalleen 186 vuotta siitä, kun Elias Lönnrot päiväsi suurteoksensa Kalevalan ensimmäisen version esipuheen. Eli suomalaista kulttuuria ja samalla suomalaista ruokakulttuuria tulisi jälleen juhlia kaikkien perinteiden mukaisesti. No, lippu salkoon, mutta enpä muutoin huomannut tähän päivään nyt erityisemmin varautua. Syödään hyvin ja eiköhän…
Hupia arjen harmauteen
Keskiviikko on kallistumassa iltapuolelle ja työviikko kääntynyt loppusuoralleen. Tavallisen tasaista arkea tähän asti. Jotain pientä piristystä tässä ehkä kaipaisi… Sattuipa tuo kännykkä kouraan parahultaisesti ja sitä myöten näpeissä on koko internetin ihmemaa, joten ei muuta kuin etsimään sieltä sitä hupia arjen harmauteen. Ja sitähän siellä riittää laidasta laitaan! Ehkäpä laitan tähän pari löytämääni vitsintynkää teidänkin…
Etelän lämpöön?
Koronakurimus sen kuin jatkuu ja tilanne on pikkuhiljaa ajautumassa kilpajuoksuksi rokotusten, virusmutaatioiden ja kansalaisten koronakestävyyden – tai pikemminkin sen puutteen – välillä. Ei voi muuta kuin ihmetellä… Ihmetellä lähinnä sitä, että jotkut tuntuvat nostaneen kädet pystyyn. Tai lakanneet välittämästä? Hällä väliä -ajattelu tuntuu nyt leviävän nopeammin kuin mikään viruksen brittimutaatio. Ei jakseta enää pysyä kotona,…
Laskiaisen viettoa
Talvi on edennyt jo laskiaiseen. Viime sunnuntai oli laskiaissunnuntai ja nyt ollaan laskiaistiistaissa. Laskiainenhan kuuluu pääsiäisen tapahtumiin ja ajatuksena on mahdollisesti ollut, että laskiaisena ”laskeuduttiin” pääsiäistä edeltäneeseen pitkään paastoon. Proosallisemmaksi selitykseksi laskiaisnimitykselle on esitetty, että laskiaisesta ryhdyttiin laskemaan aikaa pääsiäiseen. Toisin sanoen laskettiin päiviä paaston päättymiseen, jolloin jälleen sai syödä liharuokia, maitotuotteita tai kananmunia. Nehän…
”Tavan ihmisiä”
Olen aina pitänyt itseäni hyvin tavallisena ja arkisena ihmisenä. Elämäni keskittyy pitkälti perheeni ja työni ympärille. Elän pientä, yksinkertaista ja sellaisena hyvää ja tyydyttävää elämää. Olen sellainen ”tavan ihminen”. Haluan huolehtia perheestäni parhaan kykyni mukaan, koska perheeni on minulle tärkeintä elämässä. Siksi haluan turvata sen hyvinvointia, pitää sen turvassa, olla perheenjäsenteni tukena, missä ikinä he…
Nuukailua
Johan Ludvig Runebergin (5.2.1804-6.5.1877) asema Suomen kulttuurielämässä on paalutettu varsin jykevästi. Tällä maamme kansallisrunoilijaksikin nimetyllä persoonalla on ollut kiistämätön vaikutuksensa suomalaiseen kulttuuriin: on sanottu, että Runeberg loi teoksillaan Suomesta, sen luonnosta ja asukkaista sen ihannekuvan, joka on luonnehtinut tätä maata ja kansaa. Luonnehtiiko edelleen? Suurmies siis – ja sellainen jo omana aikanaan. Ja varsin nuuka…