Aivan tavallinen lauantai… Gregoriaanisen kalenterin mukaan tänään on jo vuoden 256. päivä. Lähtökohtaisesti olisi vasta 255. päivä, mutta koska tämä vuosi 2020 sattui olemaan karkausvuosi, niin ollaan sitten jo näinkin pitkällä. Tätä vuotta ei siis ole jäljellä kuin 110 päivää… Jouluun ei aivan sitäkään… Herttinen! Kohtahan pitää jo leipoa piparkakut! No, päivä kerrallaan. Nimipäiväsankareita on…
Kategoria: kokkailuja tai muuta sen sorttista
Hupsista!
Olisin voinut miltei vannoa, että ollaan vielä elokuussa! Vaan ei, tunnustettava on, että kesäkuukaudet ovat nyt ansiokkaasti takanapäin ja edessä ovat syksyn riennot. Mitä ne sitten tulevatkaan olemaan – luultavasti ihan sitä perinteistä, sangen tavallista arkea iloineen ja suruineen. Ja pienine juhlahetkineen. Jokaisesta päivästä löytyy kyllä juhlimisen aihetta, isompaa tai sitten pienempää. Jos ei löydy…
Syksy taitaa lähestyä?
No, onhan tämä päivä kieltämättä tuntunut jo koleammalta. Eihän tuo lämpötila nyt niin radikaalisti ole tipahtanut, mutta kun koko viikko on ollut varsin lämmin ja eilinen päivä jopa helteinen, niin onhan tuossa ollut jonkin verran kontrastia…. Hrrr… Vaan kyllähän tämä kesä väistämättä alkaa olla paketissa – syyskuuhun on enää kymmenen päivää ja tulevana maanantaina on…
Sen täytyy olla valuvaa!?
Risotto — tuo italialaisen keittiön armoitettu lahja maailmalle — on aina yhtä maistuvaa. Jotkut pitävät sitä vaikeana ruokalajina, mutta itse en koe vielä epäonnistuneeni sen valmistuksessa. Tai toisaalta, voihan tieten olla, että en ole koskaan syönyt oikein hyvää risottoa, eikä minulla ole siten vertailukohtaa, eikä harmainta aavistusta, mistä olen suutani pieksämässä. No, tieto lisää tuskaa…
Vanha tuttu pulma…
Jälleen kerran vanha tuttu pulma: mitäpä sitä tänään syötäisiin. Kaapit alkavat jo tarjoilla ei oo:ta yhden jos toisenkin tarvikkeen kohdalla, joten kauppareissu on väistämätön. Sitä ennen pitäisi kuitenkin vielä ruokkia muutama nälkäinen… Eli luovuutta peliin. Pikainen kaappien koluaminen tuotti sekalaisen valikoiman jämiä: yksi kypsähköön ikään hyvää vauhtia kiirehtivä punainen paprika, pari uuden sadon sipulia (varsineen),…
Oli taas se aika päivästä…
…kun piti keksiä perheelle jotain päivällistä. Jotain hyvää, helppoa ja nopeatekoista, terveellistä ja edullistakin mielellään. Tahtovat vain ideat olla toisinaan hakusalla. Sitä tulee vain pyöriteltyä niitä yksiä ja samoja – syystä tai toisesta – hyviksi koettuja reseptejä, mikä tieten ymmärrettävää: arjen pyörityksessä ei välttämättä aika, eikä aina jaksaminenkaan (viitsiminenkään…) riitä loihtimaan kolmen ruokalajin gourmet-päivällisiä. Eikä…
Pizzalauantai
Ensimmäinen lomapäivä plakkarissa. Päivä humpsahti nopsaan kotihommissa ja kauppareissulla. Nyt on saunottu ja kotikokkimme lupaili iltapalaksi tuota Italian lahjaa maailmalle eli pizzaa. Tai kotoisammin pitsaa. Ollaan nyt kuitenkin virallisia ja vieraskoreita ja puhutaan pizzasta. Tallella on mummon pizzaohjekin, jonka mukaisesti useimmiten tulee pohja pyöräytettyä, mutta tänä iltana kaikki ottavat rennosti. Kauppareissulla ostettiin muutama valmispohja ja jokainen…
Kaviaaria
Tulipa taas vaihteeksi – päivän mahdollista makumatkateemaa tai vaikkapa blogiaihetta ajatellen – vilkaistua Webcalin Hauskoja merkkipäiviä. Tänään on kuulemma kaviaaripäivä. Jaa-ha, asia selvä. Kaviaaria siis… Eipä vähä mittään. Hupsista! Myönnän, ensimmäinen ajatus ja vaikutelma oli varsin elitistinen: mustaa kaviaaria hopealusikoilla annosteltuna blineille, suolakurkkua, smetanaa ja hienointa samppanjaa… Annoksen tuo tarjoilija, jolla on valkoiset hansikkaat ja…
Makeaa elämää
Taisi tulla luvattua blogia perustaessa, että tarjolla tulee olemaan huonoa huumoria ja herkkuruokaa. Molempia tainnut olla suht’ vähän… Meikäläinen kun pääsi ääneen, niin on aika kulunut enemmänkin paasatessa maailmaa paremmaksi… Koetetaan siis tänään korjata puutetta ja laittaa tähän nyt pari ”herkkureseptiä”. Tiedä sitten, voiko näitä nyt varsinaisesti ruuaksi kutsua, mutta herkkua ovat varmasti. Tai jos…
Suolaista…
Hellettä on riittänyt tällä viikolla runsain mitoin – ennätyslukemiin saakka, jos olen oikein kuullut. Vähempikin olisi ehkä riittänyt, mutta ehkä ei kuitenkaan ole syytä valittaa: nautitaan nyt, kyllä tässä vielä tämän vuoden aikana ehditään palelemaankin. (Positiivinen asenne kannattaa aina!) Onpahan sitten tallessa talven pakkasilla muistoja upeista, aurinkoisista kesäpäivistä, lämpimistä järvivesistä, luonnon vehreydestä… Ja kesäherkuista. Kokkaus…